| « takaisin | Tulosta |
| Sivun sijainti: Etusivu » Neogames » Tiedotteet | |
TiedotteetNEOGAMESIN YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Laskutusosoite: HENKILÖKUNTA KooPee Hiltunen Suvi Latva Kasvava peliala kaipaa kohennusta koulutukseenVaikka Suomen pelitoimiala ei voi kilpailla kansainvälisten jättien kanssa julkaisuvolyymilla, on suomalaisten peliyritysten asema ja arvostus globaaleilla pelimarkkinoilla parantunut merkittävästi viime vuosina. Tulevaisuudessa peleillä voikin olla yhä huomattavampi kansantaloudellinen merkitys myös Suomelle. Alan kasvun maksimaalinen hyödyntäminen vaatii kuitenkin kansallisen tason panostuksia alan koulutukseen ja muihin toimintaedellytyksiin.Suomen peliala on nuori, mutta sitä voi hyvällä syyllä kutsua kasvutarinaksi. Vuonna 1993 alalla ei työskennellyt yhtään kuukausipalkkaisia työntekijöitä, kun vuonna 2007 alalla työskentelee jo yli 1000 pelinkehittäjää. ”Pelitoimialan kasvun on mahdollistanut ennen kaikkea yrittäjyys, ja peliyrittäjien rohkeus on myös tänä päivänä kansantalouden kokonaisvaltainen etu ”, sanoo KooPee Hiltunen, Suomen pelialan keskuksen Neogamesin johtaja. Pelialalla tehtävä työ onkin juuri sitä osaamisintensiivistä ja vientikeskeistä asiantuntijatyötä, mitä valtiovalta on toivonut Suomeen tuotantoteollisuuden siirtyessä edullisemman tuotannon maihin. Alan kasvua vauhdittaa yhä parempi kansainvälinen asema ja arvostus pelimarkkinoilla, joka on karttunut suomalaisten peliyritysten läpimurtojen, kuten Remedyn Max Paynen ja Bugbearin FlatOut -rallipelin kautta. ”PlayStation 1:lle ei julkaistu yhtään suomalaisten kehittämää peliä ja PS2:llekin vain yksi. PlayStation 3:lle on tulossa jo useita. Sykli siis nopeutuu koko ajan”, sanoo Pelinkehittäjät ry:n puheenjohtaja Ilari Kuittinen. ”Ensimmäistä kertaa myös kaksi suomalaista yritystä tekee nyt työtä suoraan laitevalmistajien kanssa”, hän jatkaa. Toimialan selkeä rakenne apuna tulevaisuuden haasteissaToiminnan volyymin kasvaminen on organisoinut pelialan toimijat Suomen tasolla tapaan, jota Hiltunen ja Kuittinen luonnehtivat ”skandinaavisen selkeäksi struktuuriksi”. Pelinkehittäjät ry ajaa pelinkehittäjäyritysten etua, alan yleisistä toimintaedellytyksistä ja yhteyksistä sidosryhmiin huolehtii puolestaan Neogames. Myös pelialan tutkijat (Digra) sekä tukkurit ja jälleenmyyjät (Figma) ovat järjestäytyneet omiksi yhdistyksikseen. ”Suomen peliteollisuus on järjestäytynyt hyvin selkeästi verrattuna esimerkiksi Ranskaan, jossa toimialan etua ajaa viisi eri klusteria”, kertoo Kuittinen. Globaalilla tasolla peliala käy tällä hetkellä perustavanlaatuisia muutoksia, kun aikaisemmin erillisten peligenrejen, kuten pc-, konsoli- ja mobiilipelien rajat hälventyvät ja pelit muuttuvat yhä enemmän palveluiksi. Harva peli on enää valmis julkaisuhetkellään, vaan ostajat täydentävät sitä erilaisilla lisäosilla oman makunsa mukaan. ”Suomen toimialan selkeä rakenne on etu myös ulkomaisille sijoittajille ja yhteistyökumppaneille. He saavat nopeasti käsityksen osaamisesta ja kontaktit oikeisiin yrityksiin”, sanoo Kuittinen. ”Lisäksi Suomi on maantieteellisesti aina ollut kaukana peliteollisuuden keskipisteestä. Meille ei ole päässyt syntymään luutuneita toimialarakenteita, minkä ansiosta suomalaiset yritykset pystyvät ketterästi vastaanottamaan tulevat muutokset”, Kuittinen summaa. Tutkimus menestyy – pysyvyyttä koulutukseen kaivataanPelialan mahdollisuuksien täysivaltainen hyödyntäminen vaatii panostuksia myös valtiovallan tasolla. Tekniikan ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on tukenut pelien tutkimus- ja kehitystyötä alusta asti. Pelit kuuluvat myös kansallisen kulttuuriviennin piiriin, mikä on avannut kansainvälisiä markkinointimahdollisuuksia. Lisäksi pelialan järjestöt työskentelevät tällä hetkellä pelien tuotantotuen eteen. Myös tutkimuksen saralla menee hyvin. Erityisesti Tampereen, Helsingin ja Oulun yliopistoissa tehdään pelitutkimusta eri näkökulmista. Tunnustustakin on tullut: viimeksi pelialan vuoden ykköskonferenssi Game Developer’s Conference palkitsi Oulun yliopistossa tehdyn Avatar-tutkimuksen maailman toiseksi parhaana pelitutkimukseksena. Kansallisella tasolla peliala toivookin tällä hetkellä panostusta erityisesti koulutukseen. ” Koulutuspilotteja on käynnissä Kajaanissa ja Outokummussa. Lisäksi Adultan Luovat alat -yksikössä voi suorittaa ammattitutkinnon pelialalla. Pelialan koulutus on kuitenkin huomattavasti epävakaammissa kantimissa kuin esimerkiksi filmiteollisuuden koulutus”, Hiltunen määrittelee. ”Pelialalle tarvitaan vuosittain 100–200 uutta osaajaa, jos halutaan hyödyntää alan koko kasvupotentiaali”, hän jatkaa. Laajempi selvitys Suomen pelialan koulutuksesta julkistetaan 24.4. 2008 klo 10.00. Selvitys on tuolloin luettavissa myös Neogamesin sivustolla "Tutkimukset ja julkaisut"- osiossaNEOGAMESIN YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Laskutusosoite: HENKILÖKUNTA KooPee Hiltunen Suvi Latva |
|
| http://www.hermia.fi/neogames/tiedotteet/ | 8.9.2010 klo 12:30:58 |